Teemme matkan perheen kera (3 aikuista) Borneoon toukokuussa 2011. Tässä matkamme tutuille tiedoksi - ja muille avuksi oman matkan suunnittelussa. Pyrin päivittämään tapahtumia reissun edetessä mahdollisimman usein. Netti ei välttämättä kuitenkaan toimi koko reissun ajan.

Lukuohje: Poimi tekstit luettelosta aikajärjestyksessä, vanhimmat alimpana (blogiarkisto) tai kiinnostavat tekstit sanahaun avulla (tunnisteet).

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Loppu vai alku?

Kotimatka on alkanut, päivitystä Hong Kongin lentokentältä ja lopulta kotisohvalta.

Kävimme aamulla vielä shoppailemassa kiinalaiskortteleissa ja kiinalaiskauppahallissa, muuten päivä onkin mennyt enemmän tai vähemmän matkan teossa. Sitä tuttua rataa, miten matkapäivät yleensä menevät. Odottelua siellä ja täällä, siirtymistä, etsiskelyä, jonottamista... Harppaus Borneon saarelta Hong Kongin saarelle oli aika valtava, saavuimme selkeästi länsimaiseen lentokenttään, vaikka emme vielä olekaan maantieteellisesti länsimaissa. Tai sitten ero on kuin millä hyvänsä pienellä ja suurella paikalla, onhan KK Helsinkiäkin pienempi paikka.

Seuraavat kappaleet ovatkin subjektiivista näkemyksiä matkakokemuksista.

Millainen Borneo sitten loppujen lopuksi oli ja erosiko todellisuus ennakkokuvitelmista? Taustatietona se, että vaikka olemmekin aikaisemmin tehneet omatoimimatkoja, on suurin osa matkoista ollut seuramatkoja. Kohteet ovat olleet sellaisia, joihin yleensä tehdään seuramatkoja. Sellaisiin matkakohteisiin verrattuna Borneo oli rosoisempi ja epätasaisempi matkakohde, myös samalla antoisampi ja yllätyksellisempi. Tämä on siis hyvin subjektiivista näkemystä ja riippuu suuresti aiemmasta matkailutaustasta. Todellisuus erosi kyllä ennakkokuvitelmista. Tosin ennakkokuvitelmatkin olivat hieman hatarat. Lähdimme ”mennään ja katsotaan” -asentella. Eläimiä näimme hyvin paljon vähemmän kuin mitä kuvittelin, toisaalta emme hakeutuneet erityisiin oranki-reservaatteihin tai menneet retkille joissa nimenomaan etsitään eläimiä (paitsi vedenalaista elämää). Liikkuminen oli helpompaa kuin mitä olisi voinut kuvitella, kaikki järjestyi hyvin ja ihmiset olivat avuliaita.

Mikä oli parasta? Luonto itsessään, sen erityislaatuisuus, Se, että sai nähdä, kuulla ja kokea monta erilaiseen luontoon liittyvää asiaa, oli viidakkoa, veden alaista elämää, saaria, vuoria ja ihmisiä. Näistä ehkä kokonaisvaltaisin mielestäni oli Mulun luonnonpuiston reissu. Viidakko kaikkineen, se mitä siellä näki, maisteli kasveja, kukkia ja juuria, miltä kosteus ja lämpö tuntuivat, miltä siellä tuoksui ja miltä se kuulosti eri vuorokaudenaikoina erilaisissa sääolosuhteissa. Mies piti myös eniten viidakosta, joko Mulussa tai Kota Kinabalun vuorimaisemissa. Pojan mielestä hienoin kokemus matkassa oli Hong Kongin Peak. Borneossa taas hänen mielestään parasta oli sellaiset retket, joissa oli luolat ja sademetsää. Eli niin ikään osasto Mulu.

Oliko pettymyksiä? Noh, ruoka ei aina ollut ihan meidän mieleen. Täytyy vain todeta, ettei vielä ole löytynyt thai-ruuan voittanutta. Emme myöskään onnistuneet törmäämään mihinkään unelmiemme autioihin hiekkarantoihin, mutta se olisi varmasti vaatinut auton vuokraamisen. Joten voi sanoa rantojen olleen jonkinlainen pettymys, joskin osin odotettu sellainen.

Kenelle Borneota suosittelemme? Suosittelen sitä aktiivista seikkailulomaa haluaville ja luontoelämyksistä nauttiville. Moni epämukavuus poistuu jos on rahaa on rajattomasti. Borneo ei ole muutenkaan aivan halpa matkakohde. Lomansa voi aina rakentaa kokonaan itse tai ostaa valmiiksi suunnitellun matkan matkatoimistoistakin. Paikan päältä saa myös palapelinä erilaisia päivästä viikkoon kestäviä retkiä. En suosittele Borneota pelkäksi rantakohteeksi kenellekään - tosin luxusrantakohteista ei ole kokemuksia. Eräs hyvä ja edullisempi mahdollisuus olisi vaihtaa kohdetta Borneon jälkeen jonnekin rantakohteeseen joko Länsi-Malesiaan tai Thaimaahan. Viettää ensin toiminnallinen loma ja sen jälkeen levätä. Jos parin päivän rantaloma riittää, silloin vaihtoehtona on myös lomailla päivät KK:n edustan saarilla (Manukan, Mamutik, Sapi jne). Manukanilla on yöpaikkoja ja eksotiikkaa kaipaava voi toki myös telttailla näillä saarilla!

Pienten lasten kanssa en itse lähtisi matkaan. Toki sinnekin voi lähteä, mutta aika moni aktivitetti jäisi silloin kokematta. Kyseenalaista on myös lasten halu kokea sellaista seikkailua tai eksottiikkaa. Matkalla on hyvinkin itse vastuussa omista (ja lastensa) askelista, eikä kaikkia kohteita ole tehty samalla tavalla ”takuu-turvallisiksi” kuin mitä kotimaassa on tottunut. Puuttuvista kaiteista, rotkoista, koloista ja syvistä pudotuksista ei varoitella ja ne voivat yllättää. Sen sijaan kunnosta riippuen matkalaisen yläikärajaa en näe, lämpötila on sangen miellyttävissä lukemissa eikä juuri nouse yli 30 asteen. Ilmastoiduissa hotelleissa voi viettää keskipäivän siestaa. Kaiken ikäisten on varmaan hyvä tutkiskella omat jaksamisensa rajat ja mennä aktiviteetteja sen mukaan.

***
Luin paluumatkalla The Borneo Post nimistä paikallislehteä. Jos ne eivät kiinnosta, voit hyppiä yli seuraavaan kolmen tähden merkkijonoon asti. Lehti mainostaa olevansa suurin englanninkielinen päivälehti. Yleensä ostan kohdemaasta lehden sen maan kielellä ja tutkiskelen vain kuvat, mainokst ja lehden yleisilmeen. Tällä kertaa valitsin englanninkielisen lehden, jossa kerrottiin paikallisuutisia. Lehtikioskeissa oli myös lukuisia muita päivälehtiä ainakin malesian ja kiinan kielillä. Tässä jotain hajanaisia otoksia lehdestä:

Rikokset ovat Sabahin alueella vähentyneet edellisvuoden alkuneljänneksestä jopa 11 %. Ilmoitettuja rikoksia oli lukumäärisesti hyvin vähän, vain 2343 / 4 kk. Mitä luetaan rikoksiksi, ei uutisesta selvinnyt. Selvitysprosentti oli korkea, 40 %.

Tuli oli tuhonnut kokonaan neljän perheen kodin kolmen asuintalon palossa. Palon syttymissyyksi oli alustavan tutkinnan mukaan osoittautunut keittiön kaasulieden kaasupullo. Palokunta tutkii tapausta edelleen.

Rikosuutisia ja tietoja tuomioista oli paljon ja ne olivat kiinnostavia. Erityisesti niistä voisi ottaa vertailuun kaksi tapauskokonaisuutta. Jokainen voi verrata niitä itse vaikkapa Suomalaiseen yhteiskuntaan tai omaan oikeudentajuunsa, jätän sen lukijan tehtäväksi:

Kolmen 17-20 vuotiaan miehen tuomio 14 vuotiaan tytön raiskaamisesta alennettiin korkeammassa oikeusasteessa viideksi kuukaudeksi vankeutta. Tuomion alentamisen perustina tuomari mainitsi, että koko nuorisoporukka oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Tuomari mainitsi tytön olleen osaksi syyllinen tapahtumaan ja tällä halutaan antaa viesti yleisemminkin vanhemmille ja koko yhteiskunnalle. Jokaisella on vastuu itsestään ja vastuu kantaa seuraukset omasta käytöksestään. Jos voi valita myös kohtuullisen alkoholinkäytön tai raittiuden, joutuu itse osaltaan kantamat seuraukset, jotka liiasta juopotelusta voi aiheutua.
Omaisuusrikoksista (tässä varkauksista) voi saada erilaisia tuomioita. Joissain varkaustapauksissa maksimirangaistukseksi oli mainittu 7 vuotta, joissain 10. Tässä kolme tapausta:
1) Ulkomaalainen 26 -vuotias mies (nimi intia/pakistan -suunnalta) oli varastamassa työmaalta 50 pientä rautatankoa kun poliisi otti hänet kiinni. Hänen tuomionsa oli 6 kk vankeutta.
2) 22-vuotias mies oli varastanut marketista 6 putkiloa hammastahnaaa ja jäi myös kiinni verrekseltään vartijan toimesta. Hänen tuomionsa oli 3 kuukautta vankeutta ja MYR 500 sakkoa (125 e).
3) Iranilainen lakimies oli varastanut marketista pullon likööriä. Hänen tuomionsa oli 1 päivä vankeutta ja MYR 500 sakkoa. Hänen asianajajansa oli vaatinut syytetylle lievää tuomiota koska mies on suorittanyt Intiassa oikeustieteen kandidaatin tutkinnnon ja opiskelee nyt Malesian yliopistossa (PhD tutkintoa).

***

Summa summarum: Lähdimme hakemaan matkalta seikkailua ja uusia kokemuksia, varautuneina rosoisiin olosuhteisiin ja liikkumaan mukavuusalueen ulkopuolelle. Jokainen päivä oli niin täynnä kokemuksia että iltaisin oli yleensä aivan ”henkisesti hengästynyt”. Monen monta paikkaa jäi vielä käymättä, vuorikin valloittamatta. Matka jäi kokemuksena ikimuistoiseksi ja ehdottomasti asteikolla positiiviselle puolelle. Ehkäpä tässä ei olekaan käsillä loppu, vaan uudenlaisten matkojen alku? Me saimme seikkailumme – me palaamme vielä!

2 kommenttia:

  1. Hei on mielenkiintoinen blogi. Olemme itsekin olleet Borneolla 2008, teimme hiukan erilaisen matkan, mutta meillä ikä painaa sen verran ettei nuo viidakkovaellukset olleet meitä varten, mutta voin kertoa, että mieli kyllä teki! Meidän matkastamme voitte lukea sivuiltamme: http://vesvuarja.vuodatus.net/

    VastaaPoista
  2. Kiitos Arja, kävin lukemassa blogiasi!

    VastaaPoista